Sekä yrityksillä että kuluttajilla on mahdollisuus hyötyä yhteiskuntavastuutoiminnasta – mikäli se saadaan julkisuuteen

Oli yritysten yhteiskunnallinen rooli mikä hyvänsä, eräs sekä asiantuntijoita että managereita askarruttanut kysymys on ollut yhteiskuntavastuuohjelmien ja –toimenpiteiden taloudellinen tuottoisuus. Mikäli vastuullinen toiminta oikeasti esimerkiksi parantaa myyntiä tai asiakastyytyväisyyttä, niin sitähän kannattaisi harjoittaa, vaikka omaisikin friedmanlaisen maailmankatsomuksen universaalin oman edun tavoittelun optimaalisuudesta.

Aihetta on tutkittu empiirisesti jo ainakin 70-luvulta saakka, ja hyvin pitkälti ristiriitaisin lopputuloksin. Jennifer Griffin ja John Mahon totesivat vuoden 1997 selvityksessään, että eri tutkimusten tulokset osoittivat erilaisia lopputuloksia; osa näyttää yhteyden olevan positiivinen, osa negatiivinen, osassa taas löydettiin sekä negatiivinen että positiivinen yhteys vastuullisten toimenpiteiden ja taloudellisen menestyksen välillä. Sekavuuteen ovat vaikuttaneet tutkimuksissa käytetyt toisistaan eroavat aineistot, metodologiat, oletukset, mittarit, ja niin edelleen. Suurin osa tutkimuksista kuitenkin on viitannut positiiviseen yhteyteen, mutta myös negatiiviseen yhteyteen viittaavien tutkimusten määrä on merkittävä.

Mikä tässä tutkimustulosten ristiriitaisuudessa sitten mättää? Miksi vastuullisen toiminnan ja taloudellisen kannattavuuden yhteyttä on ollut niin vaikeaa mitata? Ainakin yksi mielestäni erittäin merkittävä syy on ollut huomion kiinnittäminen erilaisiin CSR-ohjelmiin, toimenpiteisiin ja raportointijärjestelmiin. Viestintä, julkisuus, ja maine on unohdettu lähes tyystin. Mitä taloudellista hyötyä voi olla vaikka maailman eettisin ja vastuullisin firma, jos kukaan ei tiedä siitä (niitä joitakin tuotantoprosessien virtaviivaistamisesta saavutettuja kustannussäästöjä lukuun ottamatta)?

Nokialta hyvänä esimerkkinä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että he eivät juuri pidä meteliä yhteiskuntavastuuhankkeistaan, koska ne kasvattavat yritykseen kohdistuvaa huomiota, ja altistavat helpommin noloille ”kiinnijäämisille” yhteiskuntavastuuasioiden laiminlyönnistä. No, kuten hiljattain huomiota herättänyt verikännykkäkohu osoittaa, ei näiltä riskeiltä suuri yritys voi välttyä oikein muutenkaan. Toki on syytä pitää mielessä, että suurin vaikutus maineeseen yhteiskuntavastuuasioihin liittyen on nimenomaan hyvämaineiseen yritykseen kohdistuva negatiivinen huomio. Tästä huolimatta, mikäli yhteiskuntavastuutoiminnasta halutaan oikeasti hyötyä myös taloudellisesti, tulee toiminta saada jollakin tasolla julkiseksi.

Kyseessä on jälleen asioiden tekeminen kuluttajille helpommaksi. EVA:n vuoden 2009 kansallisessa arvo- ja asennetutkimuksessa selvisi, että 69% suomalaisista haluaisi lisää yhteiskuntavastuuta yrityksiltä. Vaikka samaisen raportin mukaan suomalaiset eivät erityisemmin luota yritysten omaan viestintään, olisi kuitenkin sekä yritysten että kuluttajien kannalta hyödyllistä saada enemmän tietoa yritysten yhteiskuntavastuutoiminnasta myös asiakkaiden keskuuteen keinolla tai toisella. Tämä lisäisi jo aiemmin peräänkuuluttamaani läpinäkyvyyttä, ja antaisi kuluttajille monipuolisempia vaihtoehtoja ostopäätöksiä tehtäessä. Olettaen, että kuluttajat valitsevat eettisen tuotteen muiden asioiden pysyessä ennallaan, kyseessä on win-win –tilanne.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: