Kuinka paljon yhteisöllinen kuluttaminen on lisääntymässä?

Time kokosi jälleen vuoden päätteeksi parhaat- ja huonoimmat -listat erilaisista kategorioista. Mukana oli myös parhaat 10 vihreää uutisjuttua. Yhdeksäntenä oli nouseva yhteisöllisen kulutuksen (collaborative consumption) trendi. Laman jälkimainingeissa ihmisten varallisuus laski ja luottamus talouteen kärsi pahan kolauksen, mutta tarpeet ja mieliteot kuitenkin pysyivät.

Timen mukaan edellä mainitut tekijät ovat ovat aiheuttaneet erilaisten vuokraus-, lainaus-, ja vaihtopalveluiden suosion (ja lukumäärän) lisääntymistä. Sen sijaan, että joku ostaa auton, tämä saattaa nykyisin yhä useammin turvautua kimppakyytiin (Suomessa tällaista palvelua tarjoaa esim. Kyydit.net). Myös erilaisten esineiden vaihdolle ja vuokraukselle omistautuneiden yritysten määrä on lisääntynyt; esimerkiksi työkalujen tai leirintätarvikkeiden vuokraaminen/lainaaminen on monille järkeenkäypää, koska tällaiset esineet ovat suhteellisen kalliita, mutta ovat harvemmin edes lähelle jokapäiväisessä käytössä.

Sekä filosofit että tutkijat ovat jo pitkän aikaa puhuneet kulutustapojen muuttumisesta, ja kuinka tiettyjen tuotteiden kohdalla ollaan siirtymässä omistamisen sijaan tarveperäiseen käyttämiseen – toisin sanoen on kyse siirtymisestä tuotteista palveluihin. Tähän mennessä kuitenkin on, palveluiden lisääntymisestä huolimatta, monen hyödykkeen kohdalla pikemminkin lisätty tuotteisiin käytetyn kulutuksen määrää. Esimerkkeinä vaikkapa autojen määrä on lisääntynyt yhä, ja ihmiset hankkivat kotiteattereita elokuviin menemisen sijaan. Tavaroiden omistamista ei muutenkaan nykyisin pidetä samanlaisena varallisuuden mittarina länsimaissa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, etenkään nuoremman ikäpolven keskuudessa.

Ehkä suunta on kuitenkin kääntynyt, tai kääntymässä. Syytä ainakin olisi, sillä maapallon resurssit ovat jatkuvasti kovenevassa, yhä kestämättömämmässä käytössä esimerkiksi Kaakkois-Aasian nousevan elintason myötä. Vuokraaminen, lainaaminen ja jakaminen ovat ostamista ekologisempia kulutusvaihtoehtoja, ja ainakin tällaisten vaihtoehtojen määrä on kasvanut Netcyclereiden ja muiden ansiosta – aika näyttää, onko tällaisten kulutusvaihtojen käyttö oikeasti lisääntynyt, vai onko kyseessä vain hetkellinen trendi-ilmiö. Hyviä apajia tavaroiden jakamiselle (ja siten rahan säästämiselle) olisivat ainakin kerrostaloyhtiöt, joissa vaihtamis/lainaamistoimintaa olisi helppo tukea esimerkiksi hyvin yksinkertaisten ilmoitustaulujen avulla.

Suomessa käytettyjen tavaroiden kierrätystä ja lainaamista tukevat esimerkiksi Netcycler ja Kuinoma.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: