Tuotesuunnittelusta, kestävyydestä, ja kuluttamisesta

Uudessa mustassa Katja oli hiljan kirjoittanut artikkelin liittyen aiheeseen, joka on pyörinyt myös omassa päässäni varsin pitkään. Uuden mustan jutussa kirjoitettiin Hehkulamppuhuijaus-dokumenttiin liittyen planned obsolescense –termistä, joka viittaa tuotesuunnitteluun, jossa tuotteista tehdään tarkoituksella nopeasti hajoavia/vanhenevia. Hehkulamppujen tapausta koskien jutussa mainitaan, että alkuperäiset kaupalliseent tarkoitukseen suunniteltujen hehkulamppujen paloaika oli 2,500 tuntia, mutta hehkulamppuvalmistajien kartellitoiminnan seurauksena paloaika laskettiin tarkoituksella 1,000 tuntiin, joka on paloaikana säilynyt myös moderneihin hehkulamppuihin (energiansäästölampuissa paloajaksi luvataan kuitenkin 6,000 – 15,000 tuntia). Tämä siitä huolimatta, että 100,000 tunnin paloaikaan pystyvään lamppuun on olemassa patentti.

Puuttumatta siihen, kuinka moni tuote suunnitellaan siten, että se täytyy korvata suhteellisen nopeasti, nopea tuotekierto on joka tapauksessa nyky-yhteiskunnassa vakio (kännykät vaihtuvat 1,5 vuoden välein, autot 3 vuoden välein jne.). Peter Victorin (ja monen muun, mm. kyseisen Uuden mustan artikkelin) mukaan yrityksiä on myös kannustettu nopeampaan tuotekiertoon ainakin toisen maailmansodan jälkeen talouskasvun vauhdittamiseksi. Ja siinähän nopea tuotekierto ainakin tuohon maailmanaikaan myös auttoi. Alati kasvavan väkimäärän ja varallisuuden maailmassa moinen ajattelutapa on kuitenkin ainakin nykyisellä resurssien kierrätyksellä suorastaan katastrofaalinen.

Merkittävä osa kulutustuotteiden (vaikkapa elektroniikka) raaka-aineista on lopullisia, ja kun yhä kasvava määrä ihmisiä ostaa erilaisia kulutustuotteita, jotka täytyy uusia muutaman vuoden välein, nämä lopulliset raaka-aineet hupenevat. Tämä on jo nyt johtanut raaka-aineiden hintojen nousuun, minkä puolestaan luulisi ainakin tehostavan raaka-aineiden käyttöä (tapahtuu jo nyt, esimerkiksi polttoainetehokkaammissa autoissa), mutta myös saavan yritykset miettimään tuotteiden käyttöiän pidentämistä. Toinen, ei lainkaan vähäpätöinen pointti, on kasvavan tavaramäärän (ja sitä kautta roskamäärän) aiheuttama kuormitus ympäristölle esimerkiksi valmistusprosesseissa käytettävien kemikaalien ja raskasmetallien, ja käytön (sekä valmistuksen) aikana aiheutuneen energiankulutuksen kautta.

Jos tuotteet kerran suunnitellaan kestämättömiksi, mitä kuluttaja voi tehdä? Kuluttajan mahdollisuudet yksilötasolla ovat loppujen lopuksi melko rajoittuneet, sillä keskimääräinen kuluttaja on tarjolla olevien tuotteiden armoilla. Kuulokkeet hajoavat, iPodin akku simahtaa, kengät hajoavat, farkut repeävät, pesukoneet hyytyvät. Usein jo parin vuoden sisällä. Joidenkin tuoteryhmien kohdalla on mahdollista löytää tuotteita, jotka on suunniteltu kestämään. Esimerkiksi jos haluaa kestävän selkärepun, kannattaa harkita Ospreyta. Osprey lupaa repuilleen elinikäisen takuun, mikä kertoo jo jotakin yrityksen filosofiasta. Tietysti kuluttajan täytyy jotenkin myös tietää Ospreyn elinikäisestä takuusta.

Ekologisesti kestävän yhteiskunnan kannalta fyysisesti kestäviksi suunnitellut tuotteet olisivat totta kai huomattavasti nykymenoa positiivisempi juttu. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, yritysten bisnesmallit ovat kuitenkin virittäytyneet nykyiseen malliin sopiviksi, eikä niistä noin vain vaihdeta pois. Vilkkaat kassavirrat pitävät yritykset hengissä. Mikäli taas nykyisenlaisessa tuotekierrossa halutaan pysyä, olisi kierrätysjärjestelmän kehityttävä valtavasti. William McDonough ja Michael Baumgart ovat aikanaan esitelleet Cradle to Cradle –filosofian, jonka mukaan meno voisi säilyä käytännössä nykyisellään, mikäli kaikki suunniteltaisiin hajoamaan biologisesti tai täysin kierrätettäväksi. Kiinnostava ajatus, ja mahdollisesti jopa toteuttamiskelpoinen, olettaen, että jostain saadaan riittävä määrä energiaa tähän kaikkeen. Tästä huolimatta ainakin allekirjoittanut haluaisi vaatteet, jotka eivät kuluisi puhki vuodessa ja hammasharjan, joka kestäisi 20 vuotta.

Mainokset

2 vastausta to “Tuotesuunnittelusta, kestävyydestä, ja kuluttamisesta”

  1. kaikenhuippu Says:

    Kiitos Jukka, menin heti katselemaan Ospreyn reppuja/laukkuja, sillä alan olla lopen kyllästynyt hankkimaan kerran vuodessa uuden treenikassin.

    Mulla oli vähän aikaa sitten hieman samaa ajava artikkeli, kestävien laitteiden jäljillä, johon toivoin lukijoilta vinkkejä kestäviksi tietämistään tuotteista.

    Aiheesta pitäisi tehdä wiki, eli tuotteet/valmistajat jotka lupaavat poikkeuksellisen pitkän takuun, ja joiden siis voi olettaa olevan normaalia kestävämpiä. Artikkelissa peräänkuulutin myös laitteiden suunnittelemista siten, että ne voi korjata, eikä siten että kaikki on integroitu samalle levylle joka maksaa saman verran vaihtaa kuin uusi laite. Lisäksi lakisääteinen varaosien saatavuus tulisi turvata. Tämä kaikki tietysti nostaisi hintaa, mutta kestävyys paranisi merkittävästi.

    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2010/11/19/kestavien-laitteiden-jaljilla/

  2. Jukka Rintamäki Says:

    Eipä kestä; hyvä, jos vinkistä on hyötyä. Oma Ospreyni ainakin on kestänyt jo 3-4 vuotta, ja näyttää edelleen käytännössä uudelta päivittäisestä käytöstä huolimatta.

    Tuo wiki on hyvä, toteuttamisen arvoinen idea. Auttaisi kansalaisia tekemään parempia, tasapainoisempia päätöksiä. Tuo korjattavuus on muuten erinomainen pointti…nykyisinhän useiden vimpainten kanssa se menee niin, että jos kuori on avattu, niin takuu raukeaa -> korjaaminen on siis myös käyttäjän näkökulmasta järjetöntä. Itse asiassa vähän asiaan liittyen omasta asunnostani hajosi jokin aika sitten ikkunan salpa, jota sitten huoltoyhtiön kaveri tuli vaihtamaan. Selvisi kuitenkin, ettei tällä ollut sopivaa salpaa mukana, joten hän päätti kokeilla korjata vanhan, 80-luvun puolestavälistä palvelleen salvan. No, tämä onnistui melko vaivattomasti, ja kaveri totesikin, että parempi, että meni näin; hänen kokemuksensa mukaan tällainen vanha salpa kestää vielä korjattunakin pidempään kuin uusi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: